Juhannusta vietetään Suomessa hyvin perinteisesti maalla ja mökeillä, meren ja järvien rannoilla. Ja kaupungit hiljenevät kyseiseksi ajaksi melko lailla kokonaan.
Tämä kuluva vuosi on ollut monella tapaa erilainen edeltäjiinsä verrattuna ja niin oli juhannuskin. Minä vietin sen kaupungissa, ja niin vietti moni muukin. Ja näin juhannuksen jälkeisenä maanantaina voisin sanoa, että kyllä kaupunkijuhannuskin voi tuntua lomalta ja kesältä ja rentouttavalta ja kiireettömältä.
Olen käynyt hengailemassa niin Hietalahden rannassa kuin Kaivopuiston rannassa ja täytyy myöntää, että Helsingissä on kyllä parasta meren läheisyys ja ihana vehreys sen monissa puistoissa.
Mitäkö sitten tein? No, Hietalahden rantahietikolla tanssin juhannusaattona salsaa, kahvittelin Regatassa ja Birgitassa, söin jäätelöä melkein jokaiselta jäätelökioskilta, jotka eteeni sattuivat, pesin kotona lattiat ja naputtelin seinään yhden taulun, istuskelin Särkänlinnan laiturilla ja ihastelin ohi lipuvia veneitä ja kauniita pilviä.
Juhannus Helsingissä ei ollut ollenkaan hullumpi vaihtoehto. Pappagallon laksitsijäätelö oli parasta ja aurinkorasvassa olisi saanut olla enemmän kertoimia.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti