
Aitous on parasta.
Rosoisuus, säröt, kulumat.
Ne antavat luonnetta ja kertovat eletystä elämästä.
Itse olen hullaantunut vanhoihin, aikaa nähneisiin rakennuksiin, mutta väitän, että sama pätee myös ihmisiin. Aidossa ihmisessä on paljon enemmän tarttumapintaa, jotain johon samaistua.
Jos ihminen on pelkkää siloa, kiiltoa ja hymyä hän on minulle kuin teflonpintaa. Ei ole mitään, mistä saisi kiinni. Kaikki on aivan liian ulkokultaista ja sileää.
Meillä kaikilla on omat historiamme, joka on jättänyt jälkensä. On arpia, haavoja, ryppyjä, kokemuksia ja kaikki tuo on tehnyt meistä juuri sellaisia kuin olemme. Ja kun uskallamme näyttää omat arpemme muille, olemme paljon inhimillisempiä ja helpommin lähestyttäviä.
Aitous on mielestäni merkki todellisesta vahvuudesta ja jotain, mitä kohden kannattaa aina pyrkiä.
Aitous on arvostettavaa. Onnellinen on hän, joka löytää rinnalleen aitoja ihmisiä jakamaan elämän polkujaan. Kuvissasi roso näyttäytyy karun kauniina. Inspiroitunein terveisin, Tuija
VastaaPoistaSe on juuri näin... ja aikuisiällä voi onneksi ihan itse päättää keiden kanssa on tekemisissä ja keiden sitten taas ei :)
PoistaIhanaa, että inspiroiduit <3
Aitous on tärkeä ihmissuhteissa! Hyvää viikonloppua sinä ihanuus ♥
VastaaPoistaTodellakin... yksi tärkeimmistä asioista, ainakin minulle :)
PoistaIhanaa, aurinkoista alkavaa viikkoa sinulle <3
❤️
VastaaPoista<3 myös sinulle, Katariina
Poista