Kuka haluaa oppia olemaan LÄSNÄ tässä hetkessä, HYVÄKSYMÄÄN itsensä ja muut sellaisina, kuin he ovat? Kuka haluaa USKOA, että elämä kantaa? Kuka haluaa antaa tilaa LUOVUUDELLE ja tulla ROHKEAMMAKSI?
Minä, minä, minä.... ja veikkaanpa, että muutama muukin :)
Niinkuin aikaisemmin olen teille kirjoitellutkin, niin tämä vuosi on ollut minulla todellista myllerryksen aikaa. Olen muuttanut, eronnut, opiskellut ja aloittanut uuden työn. Välillä on itsetunto ollut nollissa, on ollut vaikea päästää irti, on ollut vaikeaa hyväksyä itsensä ja puutteensa sekä se, että toisinaan elämässä epäonnistuu, vaikka kuinka haluaisi jotain ihan muuta. On ollut vaikeaa myös hyväksyä se, että toista ei vain yksinkertaisesti voi muuttaa ja samalla ottaa vastaan se valtava pettymyksen tunne, kun toinen ei edes halua muuttua. Suurena pelkona on koko ajan myöskin ollut se, että mitä jos en pärjääkään, entä jos epäonnistun? Mitä tapahtuu, jos en pystykään huolehtimaan omasta perheestäni? Yksinhuoltajan harteilla kun on kuitenkin valtava vastuu myös omista lapsista, ei pelkästään itsestään.
Näiden ajatusten ja muutosten myötä aloitin alkuvuonna oman pienen voimaannuttamis-projektini, jonka myötä olen pyrkinyt tekemään asioita, jotka vahvistavat minua, tekevät hyvää ja antavat energiaa pidemmällä aikavälillä. Olen ulkoillut enemmän, pitänyt kiitollisuuspäiväkirjaa, itkenyt pahaa oloani, huutanut, nauranut ja työstänyt näitä tunteitani, jotka ovat tehneet huomattavasti nopeampaa siksakkia, kuin minun ompelukoneeni. Olen tämän projektin myötä myös pyrkinyt syömään hieman terveellisemmin. Mitään en ole itseltäni kieltänyt ja suklaata syön edelleen, mutta olen huomannut, että jaksan paljon paremmin, kun lautasellani on enemmän salaattia, kuin pastaa. Alkoholin nauttimisen jätin pois heti alkuvuonna, sillä se sai mielenliikkeeni aivan liian ailahteleviksi, eikä siis tehnyt hyvää. Nykyään rentoudunkin paljon mielummin ihanien kirjojen, lämpimien villasukkien, kynttilöiden ja jalkahoitojen parissa.
Matka jatkuu ja nyt sähköpostiini tulla tupsahti kutsu Mielen Melodioiden tiedotustilaisuuteen, jossa esiteltiin uutta kahdeksan viikon nettivalmennusta itsensä kehittämiseen. Minusta tuntuu, että olen saanut jo hyvän alun, mutta lisäoppi tulee aina tarpeeseen, etenkin kun sitä on antamassa alan ammattilaiset: Mari Ravattinen (työfysioterapeutti, NLP- ja Mindfulness-ohjaaja), Minna Immonen (psykologi), Ilkka Koppelomäki (mentaalivalmentaja) ja Jaana Hautala (NLP-valmentaja). Luovana johtajana ja kärkikasvona tässä yrityksessä toimii Lauri Tähkä, joka tuskin suurempia esittelyjä kaipaa.
Tämä verkkovalmennus alkaa 27.11. ja siinä on joka viikolle oma teemansa, joiden myötä tehdään harjoituksia kotona. Minä aion ottaa tähän osaa, ja ajattelin kertoa tästä matkasta myös teille. Ja jo heti tässä alkumetreillä oli ihan pakko laittaa postaus aiheesta, jotta ne, jotka kaipaavat tällaista oivallusmatkaa omaan itseensä, ehtivät myös mukaan.
PS. aikaisemmin mainitsemani silityslaudan-tuunaus-projektin kanssa on ollut sen verran paljon vastoinkäymisiä, riistämistä ja uudelleen ompelua, että en ole vieläkään saanut sitä valmiiksi... ehkä siitä sitten juttua ensiviikon aikana. Nyt lähden suihkuun ja töihin. Vietäkäähän mukava päivä :)
Kuulostaa mielenkiintoiselta! Itsellä ollut myös varsin hurja vuosi ja nyt tuntuu siltä, että alan saada voimiani takaisin, ja olla yhä lähempänä omaa itseäni - mitä se sitten nykyään tarkoittaakaan. Voin myös suositella ihan kaikkea sellaista, mikä voimaannuttaa edes hieman. <3
VastaaPoistaMinusta tuntuu, että tämä vuosi ja tämä aika on ollut todella monelle muutoksen aikaa.. Ovat tähdet varmaan olleet jossain hyvinkin kriittisissä asennoissa :) Vaikka kipuja on ollut matkan varrella, niin uskon, että se on kuitenkin ollut hyväksi. Kunhan vain muistaa pitää itsensä kuosissa ja voimissa, niin mitkään vastoinkäymiset eivät tunnu liian raskailta.
PoistaKuulostaa mielenkiintoiselta matkalta.
VastaaPoistaKivaa sunnuntaita!
Niin minunkin mielestäni, enkä tällä hetkellä oikein malta odottaa, että tuo alkaisi... ainakin innokas oppilas täällä:)
PoistaMukavaa sunnuntaita myös sinulle <3
Hei Frida! Tähdet olleet tosiaan melkoisessa järjestyksessä ja asennossa tänä vuonna. Kuulostaa mahtavalta matkalta tämä, kiitos vinkistä. Näytät upealta ja tarinasi tuo monelle sielunsisarelle voimaa. Eheyttävää, inspiroivaa ja voimaannuttavaa matkan jatkoa!
VastaaPoistaOn kyllä tähtikartat ja kuun asennot ovat olleet melkoisessa myllerryksessä aika monen ihmisen elämässä tämän vuoden aikana... On todella mukavaa kuulla, että olen saanut jaettua jonkinlaista voimaa myös muille. Toivottavasti näin tulee olemaan jatkossakin :)
PoistaLiikutuin. Olet mieletön Nainen! Kaikki tunteet ovat sallittuja ja aivan varmasti tärkeitä tällä matkallasi <3 Kiitos! Nämä on aina ihan mun lempipostauksia sinulta <3
VastaaPoistaVoi sinua ihanainen Jutta... Kaikkia tunteita on kyllä läpikäty. Joskus vain tuntuu hyvältä kirjoittaa myös niistä "ei niin toivotuista" mielen ailahteluista, sillä nekin kuuluvat niin olennaisesti meidän jokaisen elämään. Ei täällä pelkästään naureta ja tanssita, vaikka kivaa sekin on :)
PoistaJaa-a. Miksiköhän se aina tuntuu, ettei ole aikaa rakastaa itseään?
VastaaPoistaToi kurssi teksi varmasti hyvää - tähtien pyörityksessä kulkeneelle itsellenikin.
Mä odotan ihan innolla tuota kurssin alkua... katsotaan, minkälaisia oivalluksia sitä kautta oppii tässä elämässä :)
PoistaMahtavaa! Tuo on juuri hyvä juttu sinulle kun elämässäsi on tapahtunut paljon suuria muutoksia lyhyen ajan sisällä. Uuden sivun kääntyminen monella saralla on uuvuttavaa mutta samalla se avaa mielettömiä erilaisia mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Olet aloittanut matkan ja nyt keräät uusia matkaeväitä mukaasi. Kuulostaa äärimmäisen mielenkiintoiselta ja voimaannuttavalta mahdollisuudelta. Halaus matkallesi :)
VastaaPoistaOlen itseasiassa todella onnellinen tästä vuodesta, ihan kaikkineen. En varmaan olisi edes tajunnut ilman näitä muutoksia, kuinka monia mahdollisuuksia elämällä onkaan tarjottavanaan.
PoistaLisää vain oivalluksia ja eväitä, niin matka jatkuu ja uusia ovia tulee avattavaksi... Kiitos haleista :)
Wau, kuulostaapa hyvältä. Samoin sinun päätöksesi ja muutoksesi tälle vuodelle! Mielenkiinnolla seuraan raportointia kurssista!
VastaaPoistaKiitos, Nonna :)
PoistaMuutokset tulivat kyllä tarpeeseen. Ja vaikka välillä on tehnyt kipeää, niin uskon ehdottomasti siihen, että näillä kaikilla on oma tarkoituksensa.
Kuulostaa upealta kurssilta, ja voimia sinulle uuteen elämääsi! Itsellekin voisi jonkunlainen voimien palauttaminen tehdä terää, meilläkin on ollut aika hurja vuosi. Raksa, pojan ylioppilasjuhlat, heti perään muutto toiselle paikkakunnalle, heti sen perään uuden talon vesivahinko ja samaan aikaan tyttären rippijuhlat jne... Syksy on mennyt siinä, että on koettanut keräillä luitansa, siinä pahimmassa kaaosvaiheessa kun ei ehtinyt mitään alkaa romahtelemaan. Vaan kyllä tämä tästä, niin haluan uskoa <3
VastaaPoistaMonta kertaa juuri silloin, kun kaikki kaatuu päälle, sitä vain sinnittelee eteenpäin, ja jälkikäteen saattaa tulla uupumus... Toivottavasti otat itsellesi myös aikaa ja pysähdyt aina välillä keräämään voimia, ettei mitään suurempaa romahdusta pääse tapahtumaan. Voimia sinulle, Lyde <3
PoistaSinä upea rohkea nainen <3 Olet jo nyt ottanu ison askeleen ja tiedän että otat vielä lisää isoja askeleita luottaen siihen, että elämä kantaa <3<3
VastaaPoistaKiitos, Miimma <3
PoistaEteenpäin on tarkoitus mennä ja viritellä omia siipiä siihen malliin, että ne vielä jonain päivänä kantavat vaikka minkälaisessa myrskyssä... Hyvä tästä tulee :)))) Etenkin ihanien ystävien siivittämänä <3
Voi Friida,sinullakin on ollut melkoinen vuosi,matka.. Täällä paljon samaa vähän eri muodossa.
VastaaPoistaKiitos kun jaoit ajatuksesi. Vahvistava voimahalaus täältä sinulle upea ihminen!
Aika monilla on tuntunut tämä vuosi olevan myllerrystä täynnä. Ajattelen silti, että välillä sitä tarvitaan, jotta voi taas kasvaa ihmisenä ja oppia uutta. Kiitos sinulle voimahalista... lähetän sinullekin sellaisen täältä :)
PoistaHyvin olet pärjännyt mutta älä vaan jää tulevaisuudessa liiaksi kotiin neljän seinän sisälle kirjojen ja villasukkien pariin. Seura tekee hyvää:) Tosin aika aktiivinen olet nytkin. Mukavaa syksyä sinulle:)
VastaaPoistaUskotko, että olen miettinyt tuota aika paljon... Minussa kun elää pieni introvertti, joka helposti hieman erakoituu ja jämähtää kotiseinien sisään... Seura tekee aina hyvää. Se pitäisi muistaa ja rohkeasti vain lähteä mukaan menoihin. Ihanaa uutta alkavaa viikkoa sinulle, Susanna :)
PoistaEt uskokaan miten voimaannuttavaa on seurata blogin kautta matkaasi ja siihen kun vielä lisää tapaamiset kasvotusten. Innolla ja mielenkinnolla odotan kertomuksiasi noista tulevista kahdeksasta viikosta. Tsemppiä. Olet upea. Minulle viime vuosi oli järkyttävä: sitkeä flunssan jälkitauti keväällä vei voimia, negatiivinen työilmapiiri, äidin aivoverenvuoto&halvaus&kuukaudet sairaalassa&kuolema, työpaikan menetys jne. Viime joulusta en muista mitään. Tämä vuosi on ollut uudelleen voimaantumisen aikaa - vähän kuin sinullakin. Matkani jatkuu vielä, mutta olen jo voiton puolella. Kiitos ystävyydestäsi. Haleja 💚
VastaaPoistaSinä ihana nuppunen... oli niin ihana nähdä sinua taas pitkästä aikaa :) Ja kohtahan näemme taas uudestaan... Niinkuin täällä blogissakin monet ovat sanoneet minulle, niin minä sanon sen saman sinulle: Vastoinkäymiset vahvistavat meitä ja niillä kaikilla on elämässämme joku tarkoitus. Ehkä sen ymmärtää vasta tietyn ajan kuluttua...
PoistaMatka jatkuu, ja valoakin alkaa jo pilkahtelemaan horisontissa. Sekös on kivaa... Haleja sinulle, ihanainen <3
Hienoa lukea siitä, että jollakin on oikeasti tahtoa lähteä kehittämään itseään ja tekemään muutosta, kun huomaa jonkin olevan pielessä. <3 Moni ei sitä tee. Itselläkin on ollut muutamia kehittämisen paikkoja tässä vuosien varrella ja ne on työstetty kun ovat tulleet kohdalle. Varmasti tulee tässä lähitulevaisuudessa vielä monta paikkaa kehittää itseään, varsinkin kun tulen tässä noin kuukauden aikana ensimmäistä kertaa äidiksi. :) Mutta onnea omalle matkallesi, täällä ollaan hengessä mukana.
VastaaPoistaVoih, äidiksi tuleminen se vasta kasvattaakin... Muuttaa meitä ihmisinä, opettaa epäitsekkyyttä ja pyyteetöntä rakkautta... ja tämä jos mikä onkin sitä koko elämän mittaista muuttumista ja kasvamista ihmisenä. Antoisaa, ihanaa ja joskus niin raivostuttavaa, että sydän meinaa pakahtua :)
PoistaMukavaa tätä päivää sinulle, Jilli <3
Sydämellinen kuva <3 Sinusta ja Laurista! Aivan mahtavaa, että lähdit oivallusmatkalle! Hienoa, että pystyt avoimesti kertomaan asioista. Sinusta on viime kuukausien aikana blogin kautta huokunut ihan uutta energiaa ja toki kokonaisvaltaista kauneutta ja lämmintä mieltä <3. Tsemppiä vaikeiden asioiden läpikäymiseen ja tietenkin iloista viikonloppua sekä haleja! <3 Ja paljon onnea uudesta työpaikasta!
VastaaPoistaKiitos, Hammi... ja kiitos postista. Täällä on värikynät kuule viuhuneet vauhdilla :)
PoistaOivallusmatkoja kyllä tarvitaan, jotta pääsee elämässä eteenpäin, eikä toista enää samoja virheitä, kuin aikaisemmin.
Iloista ja tunnelmallista viikonloppua myös sinulle, darling <3