lauantai 23. toukokuuta 2015

Joogamattoja ja sokerinhimoa













Ei taivu kuulkaa tämä vanhus enää kunnolla joogaan... tai sitten tämä jäykkyys on vain harjoituksen puutetta. 

Kävelylenkit (todellisuudessa varmaan tietokoneella istuminen, sohvalla makaaminen ja ikä) ovat saaneet aikaan sen, että tunnen itseni todella kankeaksi. Hartiat ja selkä ovat jumissa ihan koko ajan, samoin rintakehä ja sääret, ja siksi investoin omaan hyvään oloon ja hankin Jyskistä tämän ihanan turkoosin jumppamaton.

En minä sillä jumppaa, venyttelen vain, ihan hieman... ja kohta joogaan ja seison päälläni, kunhan ensin hieman harjoittelen :)

Todellinen sattuma oli, että samaisena päivänä, kun tulin tämä matto kainalossa kotiin, rakas äitini oli lähettänyt minulle Seppo Palmisen kirjoittaman kirjan "Buddhan eväät". Olen vasta päässyt kirjassa alkuun, mutta tuo on aika hauskasti kirjoitettu kirja siitä, kuinka elämän hidastaminen ja terveellisempi ruokavalio on kaiken terveyden ja elämänilon perusta.

Se, mikä minuun henkilökohtaisesti kolahti tuossa kirjassa, on totuus himosta. Siis sokerinhimosta, joka on minulla aika ajoin ihan mieletön! Kirjassa sanotaan, että makeanhimo on vain merkki siitä, että sokeriaineenvaihdunta ei ole kunnossa. Koukussa roikkuja pystyy ahtamaan itseensä huimia määriä suklaata, pizzaa, valkoista leipää, kakkua, karkkia, perunalastuja ja makeaa juomaa. Ja kaikkea tätä vielä jopa varsinaisen ruokailun jälkeenkin. Ja kammottavinta on ehkä se, että nämä ns. nopeat hiilihydraatit auttavat himoon, mutta vain hetkeksi. Olo pysyy "nälkäisenä" määrästä huolimatta pitkin päivää. 

Lohdullista oli kuitenkin lukea, että jos siirtyy sokerittomaan ruokavalioon, niin fyysiset vieroitusoireet kestävät vain viikon. Henkinen riippuvuus sen sijaan saattaa säilyä pidempään. Ja itseni tuntien, se säilyisi varmaan noin tuhat vuotta! Nähtäväksi jää, onko minusta tuollaiseen sokerittomaan ruokavalioon. Nyt on ajatuksen siemen ainakin istutettu aivoihin, ja kirjan lukeminen jatkuu.

Tuo kuvissa vilahtava Kirsi Rannon kirjoittama "Ole se valo, joka olet" -kirja onkin sitten ihan erilainen. Tämä on omaelämänkerrallinen tarina siitä, kuinka entinen tangokuningatar löysi itsensä ilon, rakkauden, ashrameiden ja enkeliterapian avulla. Mieleenpainuvinta tässä kirjassa oli ajatus siitä, että mikään elämässä ei ole sattumaa.

Joten sekään ei ole siis sattumaa, että kirja osui käteeni kaupan alelaatikosta!

Seesteistä ja tasapainoista viikonloppua, ihanat! Yritetään välttää suuria himoja, joista ei seuraa muuta kuin lisää himoja...
SHARE:

17 kommenttia

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Frida- täällä samassa jamassa notkeuden, venyvyyden,elastisuuden ja joustavuuden kanssa.Akka kuin tönkkösuolattu muikku.Ja sama holisti kuin sinä! Ruoan jälkeen on pakko saada makeaa ja paljon! Novalla Marco Bjuström haastatteli tällä viikolla Paula? joka kertoi hyvinkin mielenkiintoista asiaa ihmisen suolistosta. Ajattelin kaivaa naisen nimen ja tutustua hänen kirjoituksiin. Iloista viikonlopun jatkoa täältä saaristosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitat varmaan Paula Heinosta? Kuuntelin nimittäin saman haastattelun : ) Kannattaa myös joskus käydä kuuntelemassa Paulan luento - upea ja energinen nainen, sekä tietenkin paljon tärkeää asiaa : )

      Poista
    2. Hei, mäkin olen joskus kuullut tuon Paulan jossain radiossa. Kuulosti kyllä innostavalta ja asiansa osaavalta...

      Saija... mä aion olla loppukesällä notkea kuin puutarhaletku, odotapas vain:) Ja voi olla, että pikkuhiljaa yritän saada tuon addiktionikin aisoihin:)

      Poista
  3. Kyllä sitä vaan kummasti vanhemmiten kangistuu. Olin myös silloin nuorena hyvinkin notkea, mutta ei taivu spagaatit enää :D Mutta jooga on kyllä ihanaa! Ihan oma lempilaji, jota harmikseni harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti. Mutta kuitenkin reilusti yli kymmenen vuotta se on jo mukana kulkenut. Oletko muuten kokeillut nettijoogaa? Ehkä tiedätkin, mutta kurkkaapas Yoogaia : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa niin tutulta! Nuorena sujui spagaatit ja muut mukavat, mutta nyt ei enää taivu, kuin ehkä 45% siitä:)

      Mä olen joskus käynyt myös joogassa, varmaan jotain 15 vuotta sitten. Aurinkotervehdys on vielä muistissa, sillä sitä olen aika ajoin hieman harrastellutkin. Tuosta nettijoogasta pitääkin ottaa selkoa. Voisi olla meikäläiselle juuri sopiva juttu. Kiitos siis vinkistä:)

      Poista
  4. Tsemppiä sokerittomampaan elämään! Se tekee kyllä hyvää. Tosin yksi karkkipäivä viikossa pitää olla ;) ja ihanat kirjat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä tsemppiä kyllä tarvitaan... mä olen niin addiksi sokerin suhteen:) Ehkäpä pärjäisin juuri niin, että soisin itselleni yhden "karkkipäivän" viikossa. Mukavaa sunnuntaita, ihanainen<3

      Poista
  5. Tsemppiä sokerittomampaan elämään! Se tekee kyllä hyvää. Tosin yksi karkkipäivä viikossa pitää olla ;) ja ihanat kirjat!

    VastaaPoista
  6. Tsemppiä sokerittomampaan elämään! Se tekee kyllä hyvää. Tosin yksi karkkipäivä viikossa pitää olla ;) ja ihanat kirjat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tajuu!! Miks nää kommentoinnit lähtee jo 3 kertaa... Apua!! Sorry :(((( joku haluaa kai kiinnittää muhun huomiota ;)

      Poista
    2. Mä en tajuu!! Miks nää kommentoinnit lähtee jo 3 kertaa... Apua!! Sorry :(((( joku haluaa kai kiinnittää muhun huomiota ;)

      Poista
  7. Täällä yksi suklaa addikti ilmoittautuu. Työkavreideni innoittamana osallistuin "herkuton huhtikuuhun". Saimme itse määritellä mitä se kenellekin tarkoitti. Minulle se tarkoitti kuukautta ilman suklaata (todella iso haaste), ilman jäätelöä (ei ole ikinä ollut ongelma) ja ilman leivonnaisia (joskus olisin ottanut sen keksin kahvin kera). Sallin itselleni kuukauden aikana yhden tiramisun, koska Italiassa on pakko saada tiramisu. Ensimmäinen viikko oli todella kauhea, olin todellakin vieroitusoireiden vallassa. Seuraavat viikot sujuivat yllättävän helposti. Korvasin makeanhimoani säännöllisemmällä ruokarytmillä, marjoilla ja hedelmillä. Toisinaan rusinat auttoivat. Kuukauden jälkeen ei oikeastaan tehnyt enää mieli makeaa. Nyt olen siinä rytmissä, että syön joskus harvoin jotakin hyvää, mutta en enää päivittäin, kuten ennen projektiamme. Suosittelen! Itselläni myös liikunnan lisääminen ohjaa automaattisesti ruokavaliotani terveellisempään suuntaan. Liikunnan jälkeen kun ei tee mieli herkkuja vaan jotakin raikasta ja terveellistä. Sokerin vähentäminen on parantanut ihoani ja vatsani voi paremmin. Selluliittikin vähenee silmissä. Tsemppiä sinne!

    VastaaPoista

© Visualaddict

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig