Sain maanmainiolta AnuElinalta Pieniä unelmia, elämän murusia -blogista haasteen kertoa meidän sohvapöydän tarinan.
Tämä ihanuus on Saima-mummon vanhoja peruja, ja tarina kertoo, että hän on raahannut sen mukanaan Karjalasta asti, kun lähti sotaa pakoon.
Pöydässä on alunperin ollut pidemmät jalat, mutta minä menin ja sahasin ne poikki, jotta sain siitä sohvapöydän. Se oli pitkään ihan sellaisenaan, mutta kun kaipasin siihen hieman lisää korkeutta, jotta se ei jää tuon massiivisen Chesterfieldin varjoon, niin lisäsin siihen teollisuuspyörät alle.
Pöydässä on ollut jos vaikka kuinka monta maalikerrosta. Viimeisin, jonka muistan, oli kelta-ruskea (just ihan mun värit!?), jonka sittemmin hioin pois. Silloin pöytä sai pintaansa kuultovahan. Ja kun halusin lisäraikastusta olkkariin, niin maalasin pöydän Country French -jauhemaalilla valkoiseksi, ja levitin pintaan vielä samaa sarjaa olevan huonekaluvahankin.
Tykkään tästä ihan kympillä. Monta muuttoa ja kotia on takana, mutta uskokaa tai älkää, niin olen raahannut niitä sahaamiani jalkoja koko pitkän reissun mukanani. Eihän sitä tiedä, jos ne haluaa joskus tapittaa takaisin, ja tehdä tästä taas jonkun muunlaisen pöydän.
Valitettavasti en löytänyt kuvaa siitä, kun pöytä oli ihan alkuperäisessä kunnossa, mutta TÄSSÄ teille linkkivinkki, jos haluatte käydä kurkkaamassa, miltä se näytti ennenkuin maalasin sen valkoiseksi.
Tarinat tavaroiden takana ovat minusta ihania, ja sen vuoksi haastankin mukaan seuraavat bloggarit kertomaan omien sohvapöytiensä tarinat:
Toivottavasti innostutte haasteesta:)
Upea sohvapöytä ♥ Ihanaa tiistaita
VastaaPoistaKiitos, Johanna... olen itsekin ihan ihastunut tähän - edelleen:)
PoistaMukavaa ja aurinkoista tiistaita myös sinulle.
Aivan ihana pöytä, olenkin sitä ihaillut useammassa postauksessasi ❤
VastaaPoistaKiitos, Outi<3
PoistaTällaisia kaunokaisia saa kierrättämällä vanhaa:)
Mukavaa tiistaita...
Kaunis pöytä ja varmasti hyvä muutos! Kiitos haasteesta! Mulla alkoi jo tekstit jo pyöriä päässä, ehkäpä saan tästä postauksen tehtyä. :) Valoisia päiviä!
VastaaPoistaKiitos, kaunokainen <3
PoistaHienoa, jos innostut kertomaan meille oman pöytäsi tarinan:)
Valoa myös sinun päivääsi... aurinkoa odotellessa!
Upea pöytä ja ihana tarina pöydällä. <3
VastaaPoistaJa nuo kuvat, sä olet mestari valokuvaaja!
Haaste otetaan mielellään vastaan, moni onkin vuosien varrella ihastellut meidän diy-sohvapöytää. :)
Kiitti, kiitti <3
PoistaJee, kohta päästään siis lukemaan teikäläisen sohvapöydästä. Eihän tässä malta odottaa...
Tuo pöytä hipoo kyllä täydellisyyttä.. ❤❤❤
VastaaPoistaKiitos, Katja <3
PoistaTämä oli hetken aikaa autotallissa säilytyksessä, mutta ikävä tuli alta aikayksikön, joten pakkohan se oli sieltä raahata takaisin olkkariin:) Taitaa kulkea meikäläisen mukana aina eläkepäiville asti...
Kaunis pöytä ja lisäksi siihen liittyy tarinakin,mahtava! pyörät tekee pöydästä paljon helpommin käsiteltävän ja sopii tyyliin.
VastaaPoistaKiitos, Marika <3
PoistaMä olen niin onnessani siitä, että mummo on raahannut tämän mukanaan Karjalan perukoilta. Ja pyörät on kyllä todettu todella käteviksi.... sellaiset kannattaisi melkein laittaa kaikkiin huonekaluihin:)
Ihana pöytä <3 Ilomielin toteutan tämän. Kiitos ihana.
VastaaPoistaJee, jee... jepulis:)
PoistaKiva, että otat haasteen vastaan. Jos en väärin muista, niin sinä taisit suunnitella teidän sohvapöydän ihan kokonaan... No, kohta me sen saamme lukea sieltä blogistasi.
Mukavaa tiistaita <3
Joo ;). Psst. ohjeet omien sivujen tekoon nyt blogissa ;)) Hophop <3
PoistaNo nyt pitää taas tulla visiitille :)
PoistaTuo pöytä on kyllä niin uoea yksilö ♥
VastaaPoistaMoikka Sanna
PoistaKiitos... tämä kuuluu kyllä niihin tavaroihin, joista en koskaan halua luopua:)
Upea pöytä ja kiva että siihen liittyy itselle tärkeä tarina :)
VastaaPoistaHeissan Ellen
PoistaKiva, että sinäkin tykkäät.
Tällä on kyllä meikäläiselle aika paljon tunnearvoa, johon kytkeytyy ihana tarina. Taitaa kulkea mukanani aina loppuun asti:)
Oi, mikä pöytä ja tarina! Olipa hyvä että haastoin juuri sinut, tuo aarre todellakin kaipasi oman postauksen!
VastaaPoistaMoikka moi AnuElina
PoistaKiitos sinulle, kun haastoit minut tähän mukaan.
Nyt sai pöytäkin ansaitsemansa postauksen:))
Pöytä on tosi kiva ja valkoinen kuultava väri sopii siihen hienosti!
VastaaPoistaSaako udella, mistä kaunis mattosi on peräisin..?
Moikka moi Marri
PoistaJa kiitos... aikoinaan suunnittelin pitkään pöydän maalaamista, peläten, että pilaan sen, mutta en ole kyllä katunut yhtään.
Maton olen ostanut aikoinaan Kodin1:sta.