Olemme jälleen kuukautta lähempänä kevättä. Mikäs sen mukavampaa. Olen aina ollut sitä mieltä, että tammi-ja helmikuun voisi vallan mainosti poistaa minun kalenteristani, ja hypätä suoraan joulun jälkeen kevään korvalle. Mutta nyt on ollut niin ihana tammikuu takana, että onneksi se ei ole ollut mahdollista.
Vanhimmainen poikani täytti 18-vuotta, ja viimeyönä huristelin hakemaan häntä ensimmäistä kertaa baarireissulta. Tähän on siis tultu! Äiti pyörii villasukat jalassa kotona, odottaen puhelimen pirinää kun lapset rientelevät ympäri kylää.
Ja tiedättekös mitä tästä kaikesta mietin: että kyllä on ihanaa, kun on joku, jonka voi hakea kotiin keskellä yötä, yöpaita päällä! Olen onnekas.
Ihana mamma! Mukavaa lauantaita!
VastaaPoistaKiitos :) Joo, aina välillä sitä heittäytyy mukavaksikin:))))
PoistaOnnea 18-vuotiaan äidille! Kyllä, onnea on kun on omat läheiset ympärillä ♥
VastaaPoistaKiitos!
PoistaSe on juuri sitä ihaninta onnea... omat rakkaat:)
Onnea pojallesi Friida!
VastaaPoistaIhana äiti olet<3 minustaki oli mukavaa aikoinaan hakea tytärtä riennoista!
Kiitos, kerrotaan onnittelut perille:)
PoistaIhanaa, että sinäkin olet huristellut ympäri kylää lasta hakemassa. On kyllä hyvä tunne, kun tietää saavansa rakkaan kotiin ehjin nahoin ja ilman huolia...
Onnea 18-vuotiaalle, olet onnekas <3
VastaaPoistaNiin ja poikasi ne vasta onnekkaita ovatkin :D
PoistaKiitos, Minna <3 <3 <3
PoistaJa samat sinne:)))
Olen samaa mieltä tammi- ja helmikuusta. Varsinkin näin loskaisina ja pimeinä kuin mitä alkuvuosi on täällä ollut, niin tuntuu, että saisi kevät jo minun puolestani tulla. Ihanaa kuitenkin että siellä on ollut kiva tammikuu. :)
VastaaPoistaHyvä! Jos me yhdessä alettaisiin ajamaan asiaa, niin voitaisiinkohan nuo kuukaudet poistaa meidän suomalaisten kalentereista:)))
PoistaKevättä odotellessa...
Ihana äiti olet ♡
VastaaPoistaOikein kivaa viikonloppua.
Kiitti Outi... Joo, aina välillä sitä on ihana. Poikien mielestä ei varmaan ihan niin usein, kuin mitä itse kuvittelee:)))
PoistaÄitinä olo on ihanaa, vaikka aika huristaa kovaa vauhtia. Minun vanhimmaiseni täytti eilen 27-vuotta! Tammi- ja helmikuusta olen samaa mieltä. Kevät aurinkoa jo niin kovasti odottelen:)
VastaaPoistaOi ja voi... sinulla on varmaan aika huristellut jo aikamoista vauhtia, kun vanhimmainen on jo melkein kolmekymppinen. Kyllä äitinä olo on ihanaa! Sitä tässä mietin, että mahtaakohan huolehtiminen koskaan loppua...
Poista<3<3
VastaaPoistapusi, pusi :)
PoistaIhana positiivinen postaus taasen Friidu. Päikkä ehti kirjoittaa just ne sanat, joita ajattelin postaustasi lukiessa, joten kimppaan häntä. Frida, jos joskus ehdit, jaksaisitko neuvoa minua miten saisin blogiini näkyviin tuon sinulla ja monella muulla näkyvän "You Might also like", jossa muutama aikaisempi postaus ;-) terkuin Riitta
VastaaPoistaKiitos, Nuppunen <3
PoistaTottakai neuvon. Se ei ole ollenkaan vaikeata... Milloin sinulle vain sopii:)
Poikasi on onnekas, että sillä on tuollainen äiti! <3
VastaaPoistaKiitos... täytyypä hieman muistutella häntä tästä asiasta:))))))))))))))) Hih!
PoistaOlet onnekas ja niin on poikasikin. :-)
VastaaPoistaNiin olen, todella onnekas... täytyy toivoa, että pojat ajattelevat samoin:))
PoistaOnnittelut pojallesi! Täälläkin ollaan onnekkaita kun saadaan jälkikasvua kotiin kuskata...minusta se on tärkeää, että tarjotaan kyyti kotiin...olen niin huono nukkumaan, että harvoin nukun ennen kuin jälkikasvu kotona!
VastaaPoistaKiitos, Marita...
PoistaKiva kuulla, että siellä on samanlaiset ajanvietteet :) On kyllä hienoa,kun saa lapset kotiin ilman huolta ja murhetta....
Onnea pojalle ja myös äidille <3
VastaaPoistaMäkin aijon tulevaisuudessa hakea rakkaat iltariennoista turvallisesti kotia - en kumminkaan saa nukutuksi silloin.
Toivottavasti pian nähdään taas!
Kiitti, Sannuli <3
PoistaHyvä päätös! Kyllä lapset on kiva saada ehjin nahoin kotiin, vaikka yömyöhäänkin:)
Sun poikakin on onnekas, kun on niin rakstava ja välittävä äiti :) Itse vasta odottelen sydän syrjälläni, kun kuopus aloittaa kohta mopoilun, joka ei onneksi esikoista kiinnosta.
VastaaPoistaKiitos, Elli<3
PoistaVoi ei... tuo mopoilu on myös yhden sortin ajanjakso ja huolenaihe. Meillä on se nyt onneksi takana, mutta kohta pojalla on taskussa ajokortti, ja sitten varmaan häipyy myös auto...
Ihana äiti <3 Tulppaanit tekevät mielestäni kodin astetta keväisemmäksi, joten niitä olen hankkinut jo jonkin aikaa. Ja päivät pitenevät. Kevättä kohti mennään :)
VastaaPoistaKiitos Titti!
PoistaKiitos sinulle vinkistä... minun on nyt ihan pakko saada kukkia tänne tuomaan kevätfiilistä. On muuten ihanaa, kun selkeästi huomaa, että päivän ovat pidempiä, ja vielä viiden aikaankin näkee hyvin ulkona.
Onnea pojalle! En osaa minäkään nukkua ennen kuin poika on kotona. Voi tätä äitiyttä, paljon iloja, mutta myös huolta (ja kuulemma myös harrastan joskus liiallista "paapomista").
VastaaPoistaBlogissani odottaisi sinua seitsemän kysymyksen haaste. Olisi kiva kuulla sinun vastaukset niihin.
Kiitos Friida
PoistaKyllä tähän mahtuu... iloa, surua ja huolta! Mutta minun täytyy kyllä sanoa, että liikaa en ole paaponut näitä lapsia. Liekö sitten syynä se, etten ole luonteeltani sitä tyyppiä, vai ovatkohan pojat näppärästi karsineet sen minusta jo alkumetreillä:)))
Kiitos sinulle... Innolla klikkailen blogiisi katsomaan, minkälaisen haasteen minulle heitit:)