Tekin olette varmaan joskus pysähtyneet miettimään ystävyyttä. Minulla tämä aihe on pyörinyt ajatuksissa viimeiset viikot.
Olen miettinyt sitä, miten onnekas olen, kun olen saanut tutustua ihmisiin, joiden kanssa koen yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ja voin olla ihan oma itseni, omine ajatuksineni ja mielipiteineni. Sellaisia, joiden kanssa voi puhua IHAN MISTÄ VAIN. Olla rehellinen, jakaa ilot ilman että se herättää toisessa kateutta ja saada tukea silloin, kun elämä koettelee. Minulla ei näitä ystäviä ole montaa, mutta sanoisin, että laatu ehdottomasti korvaa määrän.
Olen paljon miettinyt myös sitä, miten erikoista elämässä on se, että jotkut ystävyydet alkavat ihan huomaamatta, sattumalta, ja sitten taas saattavat päättyä ihan yhtä nopeasti.
Olenkin tässä tuumaillessani tullut siihen tulokseen, että meidän ei tiettyjen ihmisten kanssa ole tarkoituskaan olla "friends for lifetime". Ehkä elämäntilanteet ja yhteiset intressit auttavat ystävyyden syntymisessä, mutta sitten jotkut muut asiat saattavat ajaa ystävät tietyn ajan jälkeen erilleen. Tai ehkä aika vain yksinkertaisesti kuluttaa ystävyyden loppuun. Se kuuluu elämään, vaikka surulliselta kuulostaakin. Pitää vain olla onnellinen siitä, että ystävyyttä on ainakin ollut - onhan se kuitenkin jättänyt oman jälkensä elämäämme ja muokannut meitä ihmisinä.
Otetaan siis elämä ja ystävät iloiten vastaan silloin, kun niitä omalle tielle sattuu, ja toisaalta annetaan joidenkin mennä, jos koetaan, että ystävyys ei palvele enää kumpaakaan.
Ystävyys on ihana asia♥ Itsellä on kaksi tosi ystävää. Näitä ei aika eikä välimatkakaan poista.
VastaaPoistaNiin on <3
PoistaEi niitä tosi-ystäviä ole minullakaan tuon enempää. Eikä haittaa välimatkat, eikä aika... ikuisesti tullaan olemaan ystäviä...
Aurinkoista lauantaita.
Terkuin, Frida
ihana postaus ja täysin totta <3 <3 Mä olen kanssa miettinyt viime viikkoina syntjä syviä ja alkaa hieman hahmottua päässä tietyt asiat!!
VastaaPoistaMoikka Beauty
PoistaKiitos!
Ajatustyö on hyvää ajanvietettä... sitä tehdään täällä paljon, ja joskus vähän liiankin paljon:)))
Mukavaa tätä päivää.
Terkuin, Frida
Hyvin kirjoitettu Frida! Ihana oot! <3
VastaaPoistaSuloista viikonloppua! :)
Kiitos, Melissa <3
PoistaJa mukavaa viikonloppua myös sinulle.
Terkuin, Frida
Täyttä asiaa. Jotkut ihmiset tulevat jäädäkseen meidän elämään ja joidenkin kanssa ei vaan yksinkertaisesti riitä paukut pitää kaveruutta / ystävyyttä yllä. Mä olen kokenut tässä parin vuoden aikana juurikin tällaisia pätkäystävyyksiä, kaikki on niin ihanaa ja voi kuinka niin auvoista ystävyyttä kunnes se kulissi sortuu ja ihmisten oikea luonne paljastuu, minä itse koen niin suurta vihaa etenkin yhtä ihmistä kohtaan, ettei tosikaan, ihan vaan siitä syystä että miten musta ihminen voikaan mieleltään olla. Itse en jaksa pitää lähelläni negatiivisia ihmisiä ja joiden elämään ei kuulu se oman elämän eläminen vaan täytyy länkyttää pahaa kaikesta ja kaikista..
VastaaPoistaJospa sitä itsekin löytäisi joskus sellaisen ihanan kaverin...
Aurinkoista viikonloppua
Moikkelis Johanna
PoistaI feel you... samoja ajatuksia täälläkin: ei negatiivisia ihmisiä kannata pitää lähellä, he vain imevät itsestä loputkin energiat ja myrkyttävät ympärillään olevat ihmiset siinä samalla. Hus, pois sellaiset elämästä!
Aurinkoista viikonloppua sinulle, ihanainen. Kyllä niitä hyviä ja lämpimiäkin ihmisiä ihan varmasti löytyy vielä matkan varrelta:)
Terkuin, Frida
Juuri näin - itse olen miettinyt viime aikoina aivan samanlaisia ajatuksia :)
VastaaPoistaIhanaa lomaa ja matkaa -en malta odottaa sun matkakuviasi!
halauksin. Sanna
Kiitos, Sanna
PoistaNäitä ajatuksia tuntuu hieman olevan liikkeellä, mutta onneksi todellistakin ja kestävää ystävyyttä löytyy vielä elämästä.
Kamera on jo latauksessa, joten kuvia on tiedossa, ja paljon:)
Terkuin, Frida
Hyvin kirjoitettu ja tottahan tuo on. Tosiystävät tunnistaa tilanteessa, kun itselle tapahtuu jotakin todella ihanaa, jonka haluaa jakaa. Osaako ystävä iloita sydämestään rinnallasi? Osaako hän osallistua iloosi? Toinen tilanne on se, kun kaikki ei menekään niin hyvin, kuin oli toiveekkaasti ajatellut. Tosi ystävä on silloin rinnallasi ja vilpittömästi puolestasi surullinen, tukenasi pyytämättä. Kateus ja vahingonilo eivät kuulu tosiystävyyteen. Tällaisissa elämäntilanteissa ne tosiystävät yleensä erottaa niistä ystävistä, joista ei enää kannata pitää kiinni.
VastaaPoistaIhanaa lomaa ja innolla kuviasi odotellen!
Kiitos NJ
PoistaHelpottavaa kuulla, että samantyyppisiä ajatuksia löytyy muiltakin. Tosiystäviä on todella harvassa, mutta onneksi niitä on! He juuri ovat elämän suola, ilman kateutta ja vahingoniloa...
Pari muistikorttia odottaa innokkaasti täytettä, joten kuvia on tulossa:)
Terkuin, Frida
Ihanasti muotoilit tämän aiheen, mitä itsekin olen miettinyt ja kokenut... mahtavaa reissua teille!
VastaaPoistaNäin se muru menee, ystävyys iloa , naurua itkua ja karikkoja, salamaa ja myrskyä!! Mutta se on elämää ja Ystävyyttä ja suurta rakkautta <3!
VastaaPoista