Rakas äitini antoi minulle tällaisen ihanan vadin. Eihän sitä kestänyt tyhjänä katsella, vaan innoissani hain eilen Honkkarista Hopelankaa ja Muratteja ja tein tällaisen "all shades of green" -asetelman. Komeuden iskin sitten pihastamme löytyneen tasaisen kiven päälle ja mummon vanhalle rautapöydälle.
Tuo mustaksi maalattu puupöytä piti olla mieheni grillauspöytä, mutta hän ei sitä ole koskaan käyttänyt, joten omin sen itselleni "istutuspöydäksi". Tsadaa... Nyt olen siis virallisesti ihan oikea viherpeukalo, kun minulla on ihan oma istutuspöytä, kuokka ja harava.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti