Viikonloppuna piti saada vieraita, mutta liikkeellä olevien tautien vuoksi tuloksena olikin se, että sain kuriirin mukana aivan ihanan untuva-kassin ja ystävättäreni luo aikoinani unohtamat korut.
Kassi on niin suloinen, ja ihanan pehmeä, että tekisi mieli melkein laittaa se pään alle ja torkahtaa.
Kiitos, rakas;)
On se hienoa, että joku pitää minutkin trendikkäänä (ja tavarani lämpiminä :))
Muistin tässä vain, että koruni olen unohtanut hänen luokseen kyläilyreissulla 5.12. 2012,
emmekä me ole nähneet sen jälkeen! Oi, oi, oi...
Ikävä on kova... rakkaita ystäviä kun on niiiiiin harvassa;)
emmekä me ole nähneet sen jälkeen! Oi, oi, oi...
Ikävä on kova... rakkaita ystäviä kun on niiiiiin harvassa;)
Onneksi kuitenkin puhelimet on keksitty;)
Kyllä onkin ihana laukku!
VastaaPoista